Etusivu

Ikä ei ole vain numero.

Pitkäikäisyyden taustalla on monia siihen vaikuttavia taustatekijöitä, joista nykytieteen avulla on voitu selvittää vasta osa. Tässä blogissa keskitytään ikääntymisen biologiaan monesta eri näkökulmasta viimeisimpien tutkimustulosten avulla.

Resveratroli – päästäänkö tämän lähemmäs nuoruudenlähdettä?

Tasaisin väliajoin lehtien palstoille nousee ilosanoma punaviinin ja tumman suklaan terveysvaikutuksista. Näiden himoittujen nautintoaineiden terveellisyyden takana on sama nimittäjä – resveratroli. Resveratroli on fenoliyhdiste, joka on saanut maineen nuoruuden lähteenä. Kannattaako näin syksyn tullen panostaa kynttilöiden, viinin ja suklaan täyteisiin iltoihin nuoruuden tavoittelun nimissä?

Hyvä kolesteroli – avain terveyteen ja pitkään elinikään?

HDL (high-density lipoprotein) eli niin sanottu hyvä kolesteroli on monella tapaa nimensä veroinen. Sen tunnetuin tehtävä on kuljettaa kolesterolia verisuonten seinämistä maksaan estäen näin sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Tämän vuoksi korkea HDL-taso on terveydelle eduksi. Viime vuosina on havaittu, että HDL-hiukkaset osaavat myös paljon muuta – niiden on havaittu muun muassa estävän tulehdusta ja kuljettavan solujen välisiä viestejä. Voisiko korkea HDL-taso olla avain terveyteen ja pitkään ikään?

Ikääntymisen missikisat – mikä malli voittaa?

Mitä yhteistä on missikisoilla ja ikääntymisen tutkimisella? Molemmissa etsitään kuumeisesti edustavinta mallia. Eilen Miss Suomeksi valittiin Anni Harjunpää, mutta kuka voittaisi ikääntymisen missikisat? Lue lisää

Sirtuiinit – pitkän eliniän kannattajajoukot

Sirtuiinit ovat proteiiniperhe, joka vaikuttaisi ohjaavan elinikää. Löytämisensä jälkeen sirtuiineista on toivottu ratkaisua niin ikääntymiseen kuin siihen liittyviin sairauksiinkin. Eläintutkimuksissa sirtuiinien korkean määrän on havaittu olevan yhteydessä parempaan terveyteen ja pidempään elinikään. Lunastavatko sirtuiinit saman aseman terveyden ylläpitäjinä ja eliniän pidentäjinä myös ihmisillä? Lue lisää

Kiistellyt kantasolut – kudosten nuoruudenlähde

Ikääntyessä kudosten toiminta heikkenee. Yksi syy tähän on kudoksia korjaavien kantasolujen uusiutumiskyvyn heikkeneminen, jonka on ajateltu olevan myös vanhenemista ajava voima. Ikääntyminen vaikuttaa sekä kantasolujen määrään että laatuun – vanhat kantasolut eivät enää korjaa kudosta nuorien solujen tavoin. Tämän vuoksi kantasoluhoidot on nähty yhtenä varteenotettavana keinona ikääntymisen hidastamiseen tai jopa estämiseen. Lue lisää

Pitkäikäiset kansat

Maailmassa on muutamia poikkeuksellisia alueita, joissa ihmiset elävät selvästi muuta väestöä pidempään. Tällaiset alueet on nimetty ”siniseksi vyöhykkeeksi”, ja niitä on maailmassa tällä hetkellä viisi; Sardinia, Okinawa, Ikaria, Loma Linda ja Nicoyan niemimaa. Alueet sijaitsevat hyvin eri puolilla maailmaa. Onko näiden kansojen tai elinalueiden välillä kuitenkin jotain yhteistä, mikä selittää pitkän eliniän? Lue lisää

Kiihdyttääkö lihominen ikääntymistä?

Ylipainon ja siihen liittyvien sairauksien yleistyminen länsimaissa on alkanut vaikuttaa jo elinajanodotteeseen. Nyt kasvavat sukupolvet voivat olla ensimmäisiä, jotka elävät vanhempiaan lyhemmän ajan. Miksi ylipaino sitten lisää riskiä kuolla nuorempana? Yksi vastaus voi olla rasvakudoksen erittämä adiponektiini. Lue lisää

Valmiina, paikoillanne, vanhene – Ikääntymisen ihmistutkimukset

Ihminen on haastava tutkittava. Ihmiset nimittäin eroavat toisistaan suuresti niin perimän, ympäristön kuin ravitsemuksenkin suhteen. Ikääntymistutkimuksen kannalta ehkä isoin haaste on kuitenkin ihmisten pitkä elinikä. Tästäkin huolimatta ikääntymistä tutkitaan ihmisillä erilaisilla koeasetelmilla. Sinä ja minä nimittäin olemme parhaita mallintamaan juuri ihmisten ikääntymistä. Mikä parasta, erityisesti Suomi on ihmistutkimusten luvattu maa. Lue lisää

Erikoisesti ikääntyvät eläimet

Ikääntyminen on kutkuttavan monimutkainen ilmiö. Jotta sen saloihin päästäisiin käsiksi ihmisten avulla, täytyisi seuranta-ajan olla reilu sata vuotta. Yhden tutkijan elinkaaren aikana ei näin ollen kummoisiin tieteellisiin läpimurtoihin yllettäisi. Lisäksi ihmisten perimä, elinympäristö ja ravitsemus vaihtelevat suuresti, tehden syy-seuraus-suhteiden määrittämisestä vähintäänkin haastavaa. Tämän vuoksi ikääntymisen tutkimisessa hyödynnetään myös eläinmalleja. Eläinmaailmasta on löydetty myös kiinnostava, ikääntymistä uhmaava laji. Lue lisää

Pitkä elinikä vaatii tehokasta solutason stressinhallintaa

Ikääntyessä perinteisesti ymmärretty stressi toivottavasti vähenee elämänkokemuksen myötä. Samaan aikaan solut joutuvat kuitenkin enenevissä määrin taistelemaan stressiä vastaan. Soluille stressiä aiheuttavat vapaat radikaalit, jotka vaurioittavat solua. Onneksi solutason stressinhallintaan voi myös itse vaikuttaa. Mutta mitä yhteistä on vapailla radikaaleilla ja pillifarkuilla? Lue lisää

Saisiko olla geeninsiirrolla pidennetty elinikä?

Geeniterapia on sairauden hoitoa tai ehkäisemistä geeninsiirron kautta. Sen avulla voidaan esimerkiksi korvata muuntuneita geenejä, säädellä niiden toimintaa ja jopa tuhota syöpäsoluja kontrolloidusti. Ei siis ihme, että geeninsiirto on nähty myös ratkaisuna eliniän pidentämiseen. Olemmeko valmiita käyttämään geeniterapiaa terveiden ihmisten muokkaamiseen? Lue lisää

Telomeerit – kun kengännauha lähtee purkautumaan

Solut pystyvät jakautumaan elämänsä aikana vain tietyn kertamäärän. Tästä pitävät huolen kromosomien päissä olevat toistojaksot, telomeerit. Telomeereja on kuvattu kengännauhojen päässä oleviksi muovisuojiksi – kun suoja on liian kulunut, kengännauha lähtee purkautumaan. Samoin käy lopulta solujemme DNA:lle. Telomeerien pituuden on havaittu olevan yhteydessä elinikään – mitä lyhemmät telomeerit, sitä lyhempi odotettavissa oleva elinikä. Mutta ovatko lyhentyneet telomeerit ikääntymisen syy vai seuraus? Lue lisää

Miksemme elä ikuisesti?

Ihmisen maksimielinikänä pidetään noin 120 vuotta. Erityisen pitkäikäisillä kansoilla useammat saavuttavat yli sadan vuoden iän, mutta maksimielinikä on silti 120-vuoden tienoilla. Voiko sen yli mennä? Mitkä tekijät rajoittavat ihmisen maksimielinikää? Lue lisää

Oletko onnistunut ikääntymisessä?

Ikääntyminen voidaan määritellä hyvin monella tavalla. Monelle selviä vanhenemisen merkkejä ovat ihon rypyt ja harmaantuneet hiukset. Tieteessä ikääntymistä kuvataan usein kasvaneena kuolemanriskinä. Rypyt ja harmaa tukka eivät kuitenkaan itsessään lisää riskiä menehtyä. Ikääntyminen tuleekin nähdä prosessina, jota ei voida määritellä pelkästään eliniän kautta. Mutta mitä on onnistunut ikääntyminen? Lue lisää

Prepaid-sydän

Aiemmin ajateltiin, että elinikä määräytyy sydämenlyöntien määrän mukaan. Kun tietty määrä pumppauksia on täynnä, elämä päättyy. Tavallaan kyseessä on prepaid-sydän, johon tosin ei voi ladata lisää elinaikaa. Tämä teoria ei ole enää vallalla, mutta siinä piilee myös totuuden siemen. Lue lisää

Reipas kädenpuristus, kiitos!

Erityisesti ikäihmiset tuntuvat pitävän arvossaan reipasta kädenpuristusta. Napakka ote ja reilu silmiin katsominen ovat olleet arvostettuja eleitä ensivaikutelman luomisessa jo vuosikymmeniä. Eikä vanha kansa ole tämänkään asian suhteen ollut hakoteillä – vahva käden puristusvoima nimittäin ennustaa pitkää elinikää. Lue lisää

Naiseksi syntyminen on lottovoitto elinikäarvonnassa

Naiset elävät miehiä pidempään maasta riippumatta. Vanhan vitsin mukaan ero naisten ja miesten eliniässä voi johtua kahdesta syystä: joko miehet hoitavat naisia hyvin tai naiset hoitavat miehiä huonosti. Mistä todellisuudessa on kyse? Lue lisää

Onko ikääntyminen sairaus?

Ikääntyminen on useiden sairauksien yhteinen nimittäjä. Jos hoitaisimmekin yksittäisten sairauksien sijaan ikääntymistä, saisimmeko myös siihen liittyvät sairaudet estettyä? Lue lisää

Tutkitusti toimiva tapa pidentää elinikää löytyy ruokalautaselta

Toistaiseksi on löydetty yksi tapa pidentää elinikää, joka toimii eliöstä riippumatta. Tämä keino ei vaadi edes myyttisen nuoruuden lähteen löytymistä. Silti se hidastaa ikääntymisen merkkien, kuten osteoporoosin, lihaskadon ja sydän- ja verisuonitautien ilmaantumista. Mistä on kyse? Lue lisää

Geeni, joka lyhensi elinikää – Suomessa

Geenien vaikutuksen elinikään on arvioitu olevan noin 20-30%, On kuitenkin löydetty myös yksittäisiä geenejä tai geenimuotoja, jotka vaikuttavat elinikään etenkin tietynlaisessa ympäristössä. Yksi tällaisista geenimuodoista on tyypillinen suomalaisille. Lue lisää

Liikunta ja elinikä – kun juokseminen ei johtanutkaan jatkoaikaan

Liikunta vähentää tutkitusti riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin, metabolisiin sairauksiin ja tiettyihin syöpiin. Siksi ei olekaan ihme, että liikunnan on ajateltu tuovan myös lisävuosia elinkaareen. Tämä väite ei nykytietämyksen valossa kuitenkaan pidä paikkaansa. Lue lisää

Äidin pitkä elinikä ennustaa lisävuosia

Äidillä vaikuttaisi olevan isää vahvempi vaikutus jälkeläisen elinikään – tämä huomio johtuu todennäköisesti siitä, että saamme mitokondriot äidiltä. Lue lisää

Mainokset