Pituus (lyhyys) ja elinikä

Pituuteen on perinteisesti liitetty hyviä ominaisuuksia. Pituuden kuvitellaan kertovan esimerkiksi paremmasta ravitsemuksesta ja sosiaalisesta asemasta. Elinikää tarkasteltaessa kompaktimpi koko on kuitenkin valttikortti. Lyhyys on nimittäin yhteydessä pidempään elinikään.

Pituus ei aina ole eduksi. Kuva: Pixabay.

Pituus nähdään yleensä positiivisena ominaisuutena. Pituus on yhdistetty muuan muassa korkeampaan sosioekonomiseen asemaan ja koulutukseen. Erityisesti miehillä pituus voi vaikuttaa jopa kumppanin löytymiseen ja palkkatasoon.

Kurjaa ilmiössä on se, että omaan pituutensa voi vaikuttaa varsin vähän – arviolta jopa noin 80 % pituudesta määräytyy perimän kautta. Perimänohella pituuskasvuun vaikuttavat ravitsemus ja elinympäristö. Normaalipainoisia ihmisiä tarkasteltaessa pituudella on yhteys terveyteen ja elinikään.

Lyhyyden terveyshyödyt

Vaikka lyhyyttä ei yhteiskunnassa arvostettaisi, tuo se tutkimusten mukaan terveyshyötyjä. Lyhyillä on esimerkiksi keskimäärin matalampi verenpaine ja he sairastuvat pitkiä harvemmin syöpäsairauksiin. Lyhyillä ihmisillä on myös tietyillä alueilla havaittu pitkään elinikään liittyviä geenejä ja he elävät keskimäärin pitkiä ihmisiä pidempään.

Ilmiö ei esiinny ainoastaan ihmisillä. Eläimillä (lajin sisällä) pienempi koko on yhteydessä pidempään elinikään. Esimerkiksi pienikokoiset koirarodut ovat tyypillisesti suurikokoisia pitkäikäisempiä. On myös mainittava, että kalorirajoitteinen ruokavalio vähentää kasvua ja pidentää elinikää useilla lajeilla.

Lyhyyden terveyshyödyille on useita mahdollisia syitä

Miksi lyhyys sitten yhdistyy pidempään elinikään? Syiden on arveltu liittyvän vähäisempään solujen jakautumiseen, pienempään DNA-vaurioiden määrään ja pienempään syöpäriskiin. Syynä voi olla myös kasvuhormonin vähäisempi määrä.

Solumme voivat jakautua vain tietyn kertamäärän, johon vaikuttavat DNA:n päässä olevat telomeerit. Koska solujen koko suurelta osin vakio, vaatii pidemmän ihmisen rakentaminen enemmän soluja ja siten myös enemmän solun jakautumisia kuin lyhyellä ihmisellä. Tämän ajatellaan johtavan siihen, että pidemmän ihmisen soluilla on vähemmän jakautumispotentiaalia käytössä vanhuudessa.

Pitkien ihmisten suurempi solumäärä voi myös altistaa heidät DNA-vaurioille juuri solujen runsaan jakautumisen vuoksi: DNA:n kahdentumisessa voi tapahtua virheitä, ja niiden todennäköisyys voi kasvaa useampien jakautumiskertojen myötä. Myös suuri energiankulutus voi altistaa solut suuremmalle happiradikaalikuormalle. Nämä yhdessä voivat puolestaan altistaa kehon suurentuneelle syöpäriskille.

Pituuskasvua ohjaa aivolisäkkeestä erittyvä kasvuhormoni, joka vaikuttaa kasvutekijöiden kautta. Kasvuhormoni esimerkiksi kiihdyttää proteiinien valmistusta, edistää rasvojen pilkkoutumista ja estää glukoosin ottoa soluihin. Matala kasvutekijöiden määrä on yhdistetty pitkään elinikään.

Ääriesimerkkejä kasvutekijöiden ja eliniän välisestä yhteydestä ovat Laronin oireyhtymä ja akromegalia. Laronin oireyhtymä on perinnöllinen, harvinainen sairaus, jonka syynä on aivolisäkkeen toiminnasta johtuva lyhytkasvuisuus. Laronin oireyhtymälle tyypillistä ovat poikkeuksellisen matala kasvurekijöiden määrä ja ylipaino, mutta huomattavasti pienentynyt syöpäsairauksien riski.

Akromegalia eli jättikärkisyys puolestaan johtuu aivolisäkkeen kasvaimen aiheuttamasta kasvuhormonin liikaerityksestä. Lapsilla akromegalia johtaa pituuskasvun epätavalliseen kiihtymiseen. Aikuisilla sairaus aiheuttaa esimerkiksi kämmenien, jalkojen, leuan ja nenän kasvamista, sekä kohonnutta verenpainetta ja tyypin 2 diabetestä. Tauti myös lyhentää elinikää.

Elävätkö naiset pidempään koska ovat lyhyempiä kuin miehet?

Lyhyyden ja eliniän välinen yhteys selittyisi helpoiten sukupuolella. Naiset ovat keskimäärin miehiä lyhyempiä ja elävät miehiä pidempään. Selittyykö naisten pitkä elinikä siis lyhyydellä? Asia ei ole näin yksinkertainen.

Naisten pidempään elinikään vaikuttavat monet seikat, kuten parempi vastustuskyky ja oksidatiivisen stressin sietokyky sekä estrogeenihormonin suojaava vaikutus. Sukupuolten välinen pituusero voi tuoda tähän kuvioon oman pienen lisänsä, muttei kokonaan selitä eroa eliniässä. Kiinnostavaa kyllä, naisilla kasvuhormonin eritys on miehiä suurempaa, vaikkakaan kasvutekijöiden määrissä ei havaita eroa.

Suomalaisten pituus

Kansalliset kasvukäyrät uudistetaan tietyin aikavälein vastaamaan paremmin lasten sen hetkistä kasvua. Suomalaisten kasvukäyrät uudistettiin viimeksi vuonna 2011. Uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten naisten keskipituus 168 cm ja miesten 181 cm. Molemmilla sukupuolilla keskipituus on kasvanut noin 2 cm verrattuna edellisiin, vuonna 1986 julkaistuihin kasvukäyriin.

Suomalaiset lapset ovat nykyisin pidempiä ja myös saavuttavat lopullisen pituutensa aiempia ikäluokkia nopeammin. Vertailun vuoksi, naisten maailmanlaajuinen keskipituus vuoden 1996 arvion mukaan oli naisilla 160 cm ja miehillä 171 cm.

Ihmisten keskipituus kasvaa mutta elinikä pitenee?

Edellä on kerrottu miten lyhyet elävät keskimäärin pitkiä pidempään. Kuitenkin länsimaissa keskipituus on viime vuosisadan ajan kasvanut samalla pidentyneen keskimääräisen eliniän kanssa. Samaan aikaan kehitysmaissa ihmiset ovat länsimaita lyhyempiä ja elävät heitä lyhyemmän ajan. Epäloogista? Ehkäpä tälle löytyy kuitenkin ymmärrettävä selitys.

On todennäköistä, että länsimaiden parempi ravitsemus ja kehittynyt terveydenhuolto takaavat sen, että yhä useampi tavoittaa perimän asettaman maksimipituuden. Ilmiö osoittaa myös sen, miten monisyinen ilmiö elinikä on. Pelkkä pituus ennustaa vain pienen osan totuutta. Huomattavasti suurempi merkitys elinympäristöllä, erityisesti hygienialla ja terveydenhuollolla.

Kannattaako omaa pituutta siis murehtia tai toisaalta tuudittautua siihen, että lyhyys tarjoaa pitkän eliniän? Ei kannata. Siinä missä pituus määräytyy suurelta osin perimästä, eliniästä perimä selittää vain 20-30 %. Pituutta huomattavasti suurempi merkitys on terveillä elintavoilla, joihin jokainen voi itse vaikuttaa.

Lähteet:

  • Bartke A. Healthy aging: is smaller better? – a mini-review. Gerontology 58: 4: 337-343, 2012.
  • Clayton RN. Cardiovascular function in acromegaly. Endocr.Rev. 24: 3: 272-277, 2003.
  • He Q, Morris BJ, Grove JS, Petrovitch H, Ross W, Masaki KH, Rodriguez B, Chen R, Donlon TA, Willcox DC and Willcox BJ. Shorter men live longer: association of height with longevity and FOXO3 genotype in American men of Japanese ancestry. PLoS One 9: 5: e94385, 2014.
  • Laron Z, Kauli R, Lapkina L and Werner H. IGF-I deficiency, longevity and cancer protection of patients with Laron syndrome. Mutat.Res.Rev.Mutat.Res. 772: 123-133, 2017.
  • Maier AB, van Heemst D and Westendorp RG. Relation between body height and replicative capacity of human fibroblasts in nonagenarians. J.Gerontol.A Biol.Sci.Med.Sci. 63: 1: 43-45, 2008.
  • McEvoy BP and Visscher PM. Genetics of human height. Econ.Hum.Biol. 7: 3: 294-306, 2009.
  • Samaras TT. How height is related to our health and longevity: a review. Nutr.Health 21: 4: 247-261, 2012.
  • Tyrrell J, Jones SE, Beaumont R, Astley CM, Lovell R, Yaghootkar H, Tuke M, Ruth KS, Freathy RM, Hirschhorn JN, Wood AR, Murray A, Weedon MN and Frayling TM. Height, body mass index, and socioeconomic status: mendelian randomisation study in UK Biobank. BMJ 352: i582, 2016.
  • Vitale G, Barbieri M, Kamenetskaya M and Paolisso G. GH/IGF-I/insulin system in centenarians. Mech.Ageing Dev. 165: Pt B: 107-114, 2017.
  • https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/terveystarkastusten-menetelmat/kasvu/kasvukayrat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s