Vanhentaako koronavirus kehoa?

Koronavirustartunnoista on noussut mediassa esiin toinen toistaan villimpiä otsikoita. Viimeisimpänä keltainen lehdistö on ilmoittanut koronatartunnan voivan vanhentaa kehoa jopa kymmeniä vuosia. Millaista näyttöä koronatartunnan ja kehon biologisen vanhenemisen välisistä yhteyksistä toistaiseksi on tarjolla?

Maski suojaa parhaiten kasvoille aseteltuna! Kuva: Pixabay

Korona-aika on koetellut meistä jokaisen arkea. Vaikka ei itse olisi virusta elimistöönsä saanut, ovat suojautumistoimet – kuten kotikaranteenit ja muutokset monenlaisissa arjen perusasioissa – tuoneet stressiä. Moni on voinut kokea saaneensa harmaita hiuksia ja pelkästään siitä huolen määrästä, jonka korona on mukanaan tuonut. Mutta voiko korona tosiaan vanhentaa kehoa?

Sairaalahoitoa vaativa koronatartunta voi alentaa kognitiivisia kykyjä

Viimeaikaiset koronaviruksen vanhentavan vaikutuksen otsikot pohjautuvat brittitutkimukseen, jossa seurattiin 46 potilasta, joiden koronatartunnan oireet olivat vaatineet sairaalahoitoa. Tämän joukon tuloksia verrattiin terveisiin ihmisiin. Tutkimuksessa havaittiin vakavan koronavirustartunnan olevan yhteydessä alentuneisiin kognitiivisiin kykyihin.

Kognitiivisilla kyvyillä tarkoitetaan yleisesti tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja, kuten oppimista, ajattelua ja muistamista. Kognitiiviset kyvyt tyypillisesti heikkenevät vanhenemisen myötä, mikä selittyy osaltaan aivojen etuotsalohkon koon pienenemisellä ja toiminnan heikkenemisellä.

Tutkimustuloksia tulkittaessa on hyvä pitää mielessä, että reilun neljänkymmenen ihmisen joukko ei tietysti edusta koko väestöä. Mittaukset myös suoritettiin ainoastaan koronan sairastamisen jälkeen, ei ennen sitä. Näiden ohella on huomioitava, että tutkimuksessa mukana olleet sairastuivat aikana, jolloin väestöllä ei vielä ollut kattavasti koronarokotteita ja leviävä viruskanta oli ominaisuuksiltaan erilainen (alkuvuosi 2020). Suurin osa sairastaa parhaillaan leviävän deltamuunnoksen koronavirustartunnan lievänä, jolloin sairastumisesta seuraavat jälkioireetkin ovat usein lieviä.

Onko koronan vanhentava vaikutus kaukaa haettua?

Voiko koronavirus kuitenkin kiihdyttää vanhenemista? Mahdollisesti. Mikä tahansa infektiotauti, siinä missä yksinäisyys ja stressikin, voivat edistää vanhenemista solutasolla. Koronavirustauti ei ole poikkeus tästä, etenkin kun huomioidaan kaikki koronan mukanaan tuomat lieveilmiöt.

Korona-aika on voinut muuttaa elinympäristöä ja -tapoja vanhenemista kiihdyttävään suuntaan. Puhutaan esimerkiksi ”koronakiloista”, vähentyneestä liikunnan määrästä ja epäsuotuisista muutoksista ruokavaliossa. Kaikki tämä yhdistettynä mahdollisesti pitkiinkin eristysjaksoihin (yksinäisyys) ja vielä mahdollinen infektio sairasteluineen rasittavat niin kehoa kuin mieltäkin.

Vanhentavat virukset

Vanheneminen heikentää tunnetusti elimistön vastustuskykyä. Iäkkäät ihmiset sairastuvat siksi herkemmin virus- ja bakteeri-infektioihin eivätkä saa rokotteista yhtä tehokasta suojaa kuin nuoremmat aikuiset.

Virukset voivat tuoda kehoon monenlaisia haasteita, joista ilmeisimmät liittyvät juuri vastustuskykyyn. Esimerkiksi HIV-infektion on havaittu kiihdyttävän immuunipuolustuksen solujen vanhenemista, niin sanottua immunosenesenssiä. Tiettyjen yleisesti esiintyvien virusten, kuten herpes- ja influenssaviruksen on myös osoitettu kiihdyttävän aivojen vanhenemista, mikä voi osaltaan olla edellä kuvattujen kognitiivisten oireiden taustalla. Sekä HIV- että koronavirus myös kiihdyttävät biologista vanhenemista epigeneettisellä kellolla mitattuna.

Koronan muu kuorma – Stressi

Korona on voinut aiheuttanut monenlaisia kuormittavia muutoksia arkeen. Stressi voi liittyä esimerkiksi pelkoon läheisten terveydestä, oman työpaikan menettämisestä tai esimerkiksi siitä, kuinka hoitaa perhe ja työt, kun lapset ovatkin päivät kotona koulun sijaan. Suurempi stressin määrä on puolestaan yhteydessä lyhentyneisiin valkosolujen telomeereihin, mikä voi johtaa kehon heikentyneeseen kykyyn esimerkiksi korjata vaurioita.

Korona vanhentaa – pitääkö olla huolissaan?

On mahdollista, että koronavirus vanhentaa kehoa usean eri biologisen mekanismin kautta – se voi johtaa esimerkiksi lyhentyneisiin telomeereihin, immuunipuolustuksen heikkenemiseen ja mahdollisesti aiheuttaa vanhentavia muutoksia aivoissa. Näitä samoja vanhenemisen merkkejä aiheuttavat tosin myös muut virukset, epäterveelliset elintavat ja stressi. Koronan kehoa vanhentavia muutoksia tarkasteltaessa onkin syytä muistaa myös koronan välilliset vaikutukset, kuten paikallaanolon lisääntyminen, mahdollinen painonnousu ja yksinäisyys.

Kokonaisuutena korona voi kerryttää yhdessä lieveilmiöidensä kanssa vanhenemisen biologisia prosesseja kiihdyttävän ympäristön.

On myös totta, että koronavirus on aiheuttanut rajuja oireita ja vienyt ihmisiä ennenaikaiseen hautaan. Koronan yhteyttä elinikään ei siten varmastikaan tarvitse nostaa sen tarkemmin esille – sen on esimerkiksi USA:ssa arveltu vaikuttavan lyhentävästi jo elinajanodotteeseenkin.

Hyviä uutisia kuitenkin ovat, että nykyisin rokotekattavuus on saatu jo varsin hyväksi ja leviävä virusmuoto ei ole enää yhtä ärhäkkä kuin koronan alkuvuosina. Onneksemme suurin osa sairastaa taudin lievänä, osa jopa oireettomana. Vaikka koronavirusinfektio itsessään rasittaisi kehoa vanhentaen sitä, emme vielä tiedä, kuinka pysyviä nämä muutokset ovat. Luotettavaa tutkimusnäyttöä sekä koronan aiheuttamista oireista, että niiden palautumisesta, on vielä hyvin rajallisesti saatavilla.

Jotta koronan välilliset kehoa vanhentavat vaikutukset pysyisivät mahdollisimman vähäisinä, olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota omaan jaksamiseen ja mahdollisimman terveellisiin elintapoihin. Hyvä resilienssi auttaa pitämään kiinni arjen terveyttä edistävistä tavoista kovienkin haasteiden keskellä.

Lähteet:

  • Hampshire A, Chatfield DA, MPhil AM, et al. Multivariate profile and acute-phase correlates of cognitive deficits in a COVID-19 hospitalised cohort. eClinicalMedicine. 2022;47:101417. doi:https://doi.org/10.1016/j.eclinm.2022.101417
  • Nyberg L, Salami A, Andersson M, et al. Longitudinal evidence for diminished frontal cortex function in aging. Proc Natl Acad Sci U S A. 2010;107(52):22682-22686. doi:10.1073/pnas.1012651108
  • Deeks SG, Verdin E, McCune JM. Immunosenescence and HIV. Curr Opin Immunol. 2012;24(4):501-506. doi:10.1016/j.coi.2012.05.004
  • Sohn E. How the COVID-19 pandemic might age us. Nature. 2022;601(7893):S5-S7. doi:10.1038/d41586-022-00071-0
  • Epel ES, Blackburn EH, Lin J, et al. Accelerated telomere shortening in response to life stress. Proc Natl Acad Sci U S A. 2004;101(49):17312-17315. doi:10.1073/pnas.0407162101
  • Filgueira L, Larionov A, Lannes N. The Influence of Virus Infection on Microglia and Accelerated Brain Aging. Cells. 2021;10(7). doi:10.3390/cells10071836
  • Horvath S, Levine AJ. HIV-1 Infection Accelerates Age According to the Epigenetic Clock. J Infect Dis. 2015;212(10):1563-1573. doi:10.1093/infdis/jiv277
  • Cao X, Li W, Wang T, et al. Accelerated biological aging in COVID-19 patients. Nat Commun. 2022;13(1):2135. doi:10.1038/s41467-022-29801-8
  • Woolf SH, Masters RK, Aron LY. Effect of the covid-19 pandemic in 2020 on life expectancy across populations in  the USA and other high income countries: simulations of provisional mortality data. BMJ. 2021;373:n1343. doi:10.1136/bmj.n1343
  • Lowry CA, Jin AY. Improving the Social Relevance of Experimental Stroke Models: Social Isolation,  Social Defeat Stress and Stroke Outcome in Animals and Humans. Front Neurol. 2020;11:427. doi:10.3389/fneur.2020.00427

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s