Kannattaako vanhenemisen lykkäämiseen valita liikunta vai lääke?

Teksti on kirjoitettu yhdessä Katri Ruudun (LitM, liikuntatieteiden lehtori, väitöskirjatutkija) kanssa.

Viime vuosina on saatu lupaavia tuloksia vanhenemisen hidastamisesta esimerkiksi tietyillä lääkeaineilla. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, millaisia yhteisvaikutuksia näillä valmisteilla on muiden elintapojen kanssa. Kannattaako vanhenemisen lykkäämiseen valita liikunta vai lääke, vai kenties näiden yhdistelmä?

Lääkkeellä vai liikunnalla vanhenemista vastaan? Kuva: Pixabay

Monista lääkevalmisteista on toivottu apua vanhenemisen hidastamiseen ja jopa estämiseen. Kiinnostusta ovat herättäneet erityisesti rapamysiini, resveratroli ja metformiini. Eri lääkevalmisteita on tähän mennessä tutkittu suurimmaksi osaksi muilla eliölajeilla kuin ihmisillä. Esimerkiksi hiirillä vanheneminen on huomattavasti nopeampaa, ja siten sitä on helpompi tutkia kuin ihmisillä.

Luotettavia ihmisillä tehtyjä tutkimuksia odotellaankin vielä, joten valmisteiden annostelu, turvallisuus ja vaikutukset pitkäaikaiskäytössä ovat yhä kysymysmerkki. Tutkimuksia tulkittaessa onkin otettava huomioon, että valmisteiden vaikutukset ovat muun muassa eliölajista ja terveydentilasta riippuvaisia. Lisäksi näiden valmisteiden vaikutukset yhdessä muiden elintapojen kanssa voivat yllättää.

Rapamysiini heikentää paitsi vastustuskykyä myös lihaskasvua

Rapamysiini heikentää vastustuskykyä, ja sitä käytetään estämään hylkimisreaktioita elinsiirtojen jälkeen ja tiettyjen syöpien hoidossa. Rapamysiinin vaikutus perustuu mTOR (mechanistic Target Of Rapamycin) -signaloinnin hiljentämiseen. mTOR-signalointi puolestaan säätelee monia solun kasvuun, kehitykseen ja selviytymiseen liittyviä toimintoja.

Vaikka rapamysiinin on osoitettu pidentävän elinikää muun muassa hiirillä, eivät sen vaikutukset ihmisillä ole aina terveydelle eduksi. Rapamysiinin on havaittu esimerkiksi estävän lihaskasvua. Etenkin korkealla iällä riittävän lihasmassan ylläpito auttaa paitsi selviytymään päivittäisistä toimista, myös  sairastumisista. mTOR-signalointi vaikuttaakin olevan kaksiteräinen miekka – sen aktivaatio on välttämätöntä lihasten kasvulle ja ylläpidolle erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta haitaksi eliniälle mitä vanhemmiksi tulemme.

Metformiini ja resveratroli heikentävät liikunnan terveysvaikutuksia

Metformiini on yleisesti käytetty diabeteslääke sen verensokeria laskevien ja insuliiniherkkyyttä parantavien vaikutusten vuoksi. Joillakin eliölajeilla metformiinin on havaittu pidentävän elinikää, vaikkakin eliölaji ja lääkkeen annostus vaikuttavat lopputulokseen.

Metformiinin on osoitettu häiritsevän sekä kestävyys- että voimaharjoittelun terveysvaikutuksia. Metformiini heikentää kestävyysharjoittelun aikaansaamia harjoitusvasteita, kuten parantunutta insuliiniherkkyyttä ja mitokondrioiden toimintaa vaikuttaen negatiivisesti myös maksimaaliseen hapenottokykyyn. Rapamysiinin tavoin myös metformiini hiljentää mTOR-signalointia, ja siten ehkäisee lihaskasvua. Kiinnostavaa kyllä, metformiinin nauttimisen yhteydessä samanlainen liikuntakuormitus koettiin raskaampana kuin ilman metformiinia.

Punaviinistä ja suklaastakin pienissä määrin löytyvä fenoliyhdiste resveratroli on ollut vanhenemistutkijoiden kiinnostuksen kohteena jo pitkään. Otsikoissa ovat olleet etenkin tämän antioksidantin sydän- ja verisuoniterveyttä edistävät ja elimistön tulehdustilaa hillitsevät vaikutukset. Vähemmän otsikkotilaa ovat kuitenkin saaneet resveratrolin epäsuotuiset vaikutukset liikunnan yhteydessä. Esimerkiksi iäkkäillä miehillä resveratrolin on havaittu ehkäisevän liikunnan sydän- ja verisuoniterveyttä edistäviä vaikutuksia, kuten parantuneita veren rasva-arvoja. Resveratrolin on havaittu heikentävän liikunnan positiivisia vaikutuksia myös itse lihaskudoksessa.

Resveratrolin lisäksi myös muiden antioksidanttien nauttimiseen liikuntasuorituksen yhteydessä kannattaa suhtautua varauksella. Antioksidanttien on nimittäin havaittu heikentävän tiettyjä liikuntaharjoittelun positiivisia vaikutuksia.

Vanhassa vara parempi – liikunnalla terveitä vuosia elämään

Toisin kuin yllä mainituilla valmisteilla, liikunnalla on todistetusti mahdollista turvallisesti parantaa paitsi omaa fyysistä terveyttä ja toimintakykyä, myös mielenterveyttä. Liikunta pienentää myös riskiä useisiin iän myötä esiintyviin kroonisiin sairauksiin. Lisävuosia liikunnalla ei kuitenkaan todennäköisesti saa, mutta suurin osa meistä luultavasti tavoitteleekin mahdollisimman tervettä vanhuutta, eikä mahdollisimman pitkää elinikää terveydentilasta riippumatta.

Lupaavimpien vanhenemista mahdollisesti hidastavien lääkkeiden yhdistäminen liikunnan kanssa ei nykytietämyksen valossa tuo tuplavaikutusta, vaan lääkevalmisteet saattavat mitätöidä ainakin osan liikunnan terveysvaikutuksista. Liikunnan etuna ovat laajat, koko elimistöön ja moneen vanhenemismekanismiin kohdistuvat vaikutukset, kun taas yksittäisten lääkeaineiden vaikutukset ovat huomattavasti rajatumpia ja kohdistuvat tyypillisesti yksittäiseen signalointireittiin.

Lääkeaineet eivät ainakaan toistaiseksi kykene täysin jäljittelemään liikunnan aiheuttamia positiivisia muutoksia elimistössämme ja siten toimimaan liikunnan korvikkeina terveiden elinvuosien lisäämisessä tai vanhenemisen viivästyttämisessä. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että kaikilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa esimerkiksi fyysisten tai ympäristön rajoitusten vuoksi, jolloin lääkinnällinen apu voi olla perusteltua.

Liikunnalla ja muilla terveellisillä elintavoilla on valtava potentiaali lisätä terveitä elinvuosia, ylläpitää toimintakykyä ja jopa viivästyttää vanhenemista. Läpimurrot vanhenemista hidastavien lääkeaineiden osalta antavat kuitenkin toistaiseksi odottaa. Huomionarvoista on, että liikunta ehkäisee jopa diabeteslääke metformiinia tehokkaammin tyypin 2 diabetesta keski-ikäisillä ylipainoisilla aikuisilla. Lisäksi liikunta tutkitusti edistää terveyttä kaikenikäisillä, joten liikunnan aloittamisella ei ole parasta ennen -päiväystä.

Jos siis on mahdollista valita liikunnan ja lääkkeen väliltä, kannustamme luottamaan liikunnan (ja muiden terveellisten elintapojen) voimaan!

Lähteet:

Baroja-Mazo, A., Revilla-Nuin, B., Ramírez, P., & Pons, J. A. (2016). Immunosuppressive potency of mechanistic target of rapamycin inhibitors in solid-organ transplantation. World Journal of Transplantation, 6(1), 183–192. https://doi.org/10.5500/wjt.v6.i1.183

Bitto, A., Ito, T. K., Pineda, V. V, LeTexier, N. J., Huang, H. Z., Sutlief, E., Tung, H., Vizzini, N., Chen, B., Smith, K., Meza, D., Yajima, M., Beyer, R. P., Kerr, K. F., Davis, D. J., Gillespie, C. H., Snyder, J. M., Treuting, P. M., & Kaeberlein, M. (2016). Transient rapamycin treatment can increase lifespan and healthspan in middle-aged mice. ELife, 5. https://doi.org/10.7554/eLife.16351

Bohannon, R. W. (2008). Hand-grip dynamometry predicts future outcomes in aging adults. Journal of Geriatric Physical Therapy (2001), 31(1), 3–10.

Braun, B., Eze, P., Stephens, B. R., Hagobian, T. A., Sharoff, C. G., Chipkin, S. R., & Goldstein, B. (2008). Impact of metformin on peak aerobic capacity. Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism = Physiologie Appliquee, Nutrition et Metabolisme, 33(1), 61–67. https://doi.org/10.1139/H07-144

Furrer, R., & Handschin, C. (2022). Drugs, clocks and exercise in ageing: hype and hope, fact and fiction. The Journal of Physiology. https://doi.org/10.1113/JP282887

Gliemann, L., Schmidt, J. F., Olesen, J., Biensø, R. S., Peronard, S. L., Grandjean, S. U., Mortensen, S. P., Nyberg, M., Bangsbo, J., Pilegaard, H., & Hellsten, Y. (2013). Resveratrol blunts the positive effects of exercise training on cardiovascular health in aged men. The Journal of Physiology, 591(20), 5047–5059. https://doi.org/10.1113/jphysiol.2013.258061

Goh, J., Wong, E., Soh, J., Maier, A. B., & Kennedy, B. K. (2023). Targeting the molecular & cellular pillars of human aging with exercise. The FEBS Journal, 290(3), 649–668. https://doi.org/10.1111/febs.16337

Guan, Y., & Yan, Z. (2022). Molecular Mechanisms of Exercise and Healthspan. Cells, 11(5). https://doi.org/10.3390/cells11050872

Knowler, W. C., Barrett-Connor, E., Fowler, S. E., Hamman, R. F., Lachin, J. M., Walker, E. A., Nathan, D. M., & Diabetes Prevention Program Research Group. (2002). Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. The New England Journal of Medicine, 346(6), 393–403. https://doi.org/10.1056/NEJMoa012512

Konopka, A. R., Laurin, J. L., Schoenberg, H. M., Reid, J. J., Castor, W. M., Wolff, C. A., Musci, R. V, Safairad, O. D., Linden, M. A., Biela, L. M., Bailey, S. M., Hamilton, K. L., & Miller, B. F. (2019). Metformin inhibits mitochondrial adaptations to aerobic exercise training in older adults. Aging Cell, 18(1), e12880. https://doi.org/10.1111/acel.12880

Konopka, A. R., & Miller, B. F. (2019). Taming expectations of metformin as a treatment to extend healthspan. GeroScience, 41(2), 101–108. https://doi.org/10.1007/s11357-019-00057-3

Li, S., & Laher, I. (2015). Exercise Pills: At the Starting Line. Trends in Pharmacological Sciences, 36(12), 906–917. https://doi.org/10.1016/j.tips.2015.08.014

Malin, S. K., Gerber, R., Chipkin, S. R., & Braun, B. (2012). Independent and combined effects of exercise training and metformin on insulin sensitivity in individuals with prediabetes. Diabetes Care, 35(1), 131–136. https://doi.org/10.2337/dc11-0925

Morley, J. E. (2016). The mTOR Conundrum: Essential for Muscle Function, but Dangerous for Survival. Journal of the American Medical Directors Association, 17(11), 963–966. https://doi.org/10.1016/j.jamda.2016.09.001

Olesen, J., Gliemann, L., Biensø, R., Schmidt, J., Hellsten, Y., & Pilegaard, H. (2014). Exercise training, but not resveratrol, improves metabolic and inflammatory status in skeletal muscle of aged men. The Journal of Physiology, 592(8), 1873–1886. https://doi.org/10.1113/jphysiol.2013.270256

Pilmark, N. S., Petersen-Bønding, C., Holm, N. F. R., Johansen, M. Y., Pedersen, B. K., Hansen, K. B., & Karstoft, K. (2021). The Effect of Metformin on Self-Selected Exercise Intensity in Healthy, Lean Males: A Randomized, Crossover, Counterbalanced Trial. Frontiers in Endocrinology, 12, 599164. https://doi.org/10.3389/fendo.2021.599164

Singh, B., Olds, T., Curtis, R., Dumuid, D., Virgara, R., Watson, A., Szeto, K., O’Connor, E., Ferguson, T., Eglitis, E., Miatke, A., Simpson, C. E., & Maher, C. (2023). Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. British Journal of Sports Medicine. https://doi.org/10.1136/bjsports-2022-106195

Walton, R. G., Dungan, C. M., Long, D. E., Tuggle, S. C., Kosmac, K., Peck, B. D., Bush, H. M., Villasante Tezanos, A. G., McGwin, G., Windham, S. T., Ovalle, F., Bamman, M. M., Kern, P. A., & Peterson, C. A. (2019). Metformin blunts muscle hypertrophy in response to progressive resistance exercise training in older adults: A randomized, double-blind, placebo-controlled, multicenter trial: The MASTERS trial. Aging Cell, 18(6), e13039. https://doi.org/10.1111/acel.13039