Naiseksi syntyminen on lottovoitto elinikäarvonnassa

Naiset elävät miehiä pidempään maasta riippumatta. Vanhan vitsin mukaan ero naisten ja miesten eliniässä voi johtua kahdesta syystä: joko miehet hoitavat naisia hyvin tai naiset hoitavat miehiä huonosti. Mistä todellisuudessa on kyse?

Nykyään suurin varhaisen kuoleman riski on syntyä mieheksi. Kehittyneissä maissa ero naisten ja miesten keskimääräisessä eliniässä on noin 6-8 vuotta ja kehitysmaissa vastaavasti noin kolme vuotta. Syynä ei nykytietämyksen mukaan ole se, että naiset vanhenisivat miehiä hitaammin – he vain ovat kestävämpiä ja tuntuvat kestävän paremmin ja joka iässä. Evoluution kannalta naiset on ollut järkevääkin rakentaa miehiä kestävämmiksi, täytyyhän heidän pystyä synnyttämään ja hoitamaan jälkeläiset, vaikka synnytys itsessään on suuri stressi ja mahdollinen tulehdusten alkulähde. Ihmiset eivät myöskään ole yksin tämän ikävinoutuman kanssa – myös useilla muilla lajeilla on havaittu, että naaraat elävät uroksia pidempään.

Kun mennään historiassa kauas taaksepäin tasankojen ja luolissa asumisen aikaan, voidaan löytää mahdollisia syitä naisten pidemmälle eliniälle. Keräilijä/metsästäjä aikakauden ihmisillä sukupuoliroolien uskotaan olleen selvät: miehet metsästivät ja naiset hoitivat jälkeläisiä. Näin ollen miehet olivat alttiimpia petoeläinten hyökkäyksille sekä erilaisille vammoille, joita sattui metsästyksen aikana. Tämä luonnollisesti on vaikuttanut eroihin eliniässä. Mutta miksi ero naisten ja miesten eliniässä näkyy vielä nykypäivänä?

Kun palataan lähimenneisyyteen, noin 1960- ja 70–luvuille, tyypillisessä kaupunkilaisperheessä työnjako oli edelleen selvä – miehet kävivät töissä ja naiset hoitivat kodit ja lapset. Tuolloin eroa eliniässä selitettiin miesten kokemalla kovemmalla stressillä – olihan pitkien työpäivien yhdistäminen perhe-elämään kuluttavaa monessakin mielessä. Nykyisin kuitenkin naiset käyvät töissä siinä missä miehetkin, ja ero eliniässä on yhä selvä.

Viimevuosikymmeninä onkin esitetty useita teorioita siitä, miksi naiset elävät pidempään: näitä ovat muun muassa parempi vastustuskyky, naissukupuolihormoni estrogeenin suojaavat vaikutukset, toisen X-kromosomin kompensoiva vaikutus ja oksidatiivisen stressin vähäisempi määrä ja/tai parempi sietokyky. Toistaiseksi kuitenkaan ei ole voitu osoittaa, että joku näistä mekanismeista olisi ylitse muiden.

Vastustuskyky

Vastustuskyvyllä eli immuniteetilla tarkoitetaan kaikki kehon puolustus- ja suojajärjestelmiä taudinaiheuttajia vastaan. Taudinaiheuttajia ovat yleisimmin bakteerit, virukset, alkueläimet ja madot, joita elimistö torjuu yleensä tulehdusreaktion kautta. On viitteitä siitä, että miesten immuunijärjestelmä olisi heikompi kuin naisen – oletko varmaankin kuullut niin sanotusta miesflunssasta?

Estrogeeni

Estrogeeni eli naissukupuolihormoni säätelee pääosin naisille tyypillisiä sukupuoliominaisuuksia. Estrogeeniä tuotetaan munasarjoissa, mutta sitä erittyy pieniä määriä myös lisämunuaisista ja rasvakudoksesta, jonka vuoksi myös miehillä esiintyy pieniä määriä estrogeeniä.

Naisilla on elimistössään estrogeenia noin nelinkertaisesti mieheen verrattuna. Estrogeenin on arveltu antavan suojaa, joka saattaa suoda naisille hieman terveysetua miehiin verrattaessa. Estrogeenin mahdollinen suojaava vaikutus kuitenkin loppuu vaihdevuosiin – ja juuri vaihdevuosien tuomia muutoksia tutkimalla onkin havaittu estrogeenin myönteiset vaikutukset aineenvaihduntaan ja lihasvoimaan.

Vaihdevuosien aikana estrogeenin määrä laskee ja samalla kasvaa riski rasvan kertymiselle ja lihasvoiman ja -massan vähenemiselle. Nämä muutokset puolestaan lisäävät riskiä useille aineenvaihdunnallisille sairauksille kuten tyypin 2 diabetekselle.

Koe-eläimillä on myös havaittu, että estrogeenin määrä hidastaa myös tietyn neurologisen sairauden, amyotrofisen lateraaliskleroosin (ALS) etenemistä pidentäen näin elinikää. ALS on etenevä liikehermoston sairaus, joka rappeuttaa liikehermoja.  Samoin ihmisillä estrogeeni voi osaltaan suojata ALS:n kehittymiseltä ennen vaihdevuosi-ikää. Vaikka estrogeenillä näyttäisi olevan useita eri ennaltaehkäiseviä vaikutuksia, vielä ei ole kuitenkaan pystytty esittämään suoraa syy-yhteyttä estrogeenitason ja eliniän välillä.

Kahden X-kromosomin kompensoiva vaikutus

Naisilla on kaksi X-kromosomia, miehillä toista X:ää korvaa Y. Tämän eron vuoksi X-kromosomissa olevien geenien mutaatiot ilmenevät eri tavalla miehillä ja naisilla. Naisilla toinen terve X-kromosomi voi kompensoida toisessa X-kromosomissa olevaa viallista geeniä siten, ettei siinä periytyvä tauti ilmene. Tällöin puhutaan niin sanotusta eli piilevästä mutaatiosta, jolle nainen on kantaja (voi siirtää taudin eteenpäin jälkeläisilleen, muttei itse sairastu). Sen sijaan miehillä X-kromosomissa sijaitseva geenivirhe tulee näkyviin, sillä miehillä ei ole tervettä vastinetta kyseiselle geenille Y-kromosomissa.

Oksidatiivisen stressin sietokyky

Oksidatiivisella stressillä tarkoitetaan epätasapainoa elimistön hapetus-pelkistystilassa. Oksidatiivinen stressi välittyy reaktiivisten happi- ja typpiradikaalien kautta aiheuttaen solu- ja kudosvaurioita. Reaktiivisia happi- ja typpiradikaaleja syntyy elimistön normaalien toimintojen  seurauksena – liiallisina määrinä ne kuitenkin altistavat useiden eri sairauksien synnylle.

Ikääntyessä happiradikaalien määrä kasvaa ja/tai elimistön puolustusmekanismit sitä vastaan heikkenevät aiheuttaen osaltaan elimistön ikääntymiseen liittyvät muutokset. Tutkimuksissa on havaittu, että miehillä oksidatiivisen stressin taso on korkeampi kuin naisilla. Tämän lisäksi estrogeenillä on havaittu olevan suojaava rooli myös oksidatiivista stressiä vastaan. Naisilla on siis kaksi ässää hihassa – pienempi oksidatiivisen stressin määrä ja tehokkaampi puolustautuminen sitä vastaan.

Naiset elävät miehiä pidempään kulttuurista ja elinympäristöstä riippumatta, mutta yksiselitteistä syytä tälle ilmiölle ei vielä ole saatu. Syyt voivat juontaa juurensa niin geneettisistä, fysiologisista kuin käyttäytymiseroistakin. Yksi asia on kuitenkin selvä: naiset tyypillisesti hoitavat itseään paremmin kuin miehet. Pitkäikäisyydestään huolimatta naiset käyttävät enemmän terveyspalveluja, hakeutuvat hoitoon aikaisemmin ja noudattavat hoito-ohjeita miehiä tunnollisemmin. Ehkä miehillä olisi tässä asiassa jotain opittavaa?

Lähteet:

• Austad SN: Why women live longer than men: sex differences in longevity. Gend Med 2006, 3(2):79-92.
• Choi CI, Lee YD, Gwag BJ, Cho SI, Kim SS, Suh-Kim H: Effects of estrogen on lifespan and motor functions in female hSOD1 G93A transgenic mice. J Neurol Sci 2008, 268(1-2):40-47.
• Ide T, Tsutsui H, Ohashi N, Hayashidani S, Suematsu N, Tsuchihashi M, Tamai H, Takeshita A: Greater oxidative stress in healthy young men compared with premenopausal women. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2002, 22(3):438-442.
• Johansson S: Longevity in women. Cardiovasc Clin 1989, 19(3):3-16.
• Kraemer S: The fragile male. BMJ 2000, 321(7276):1609-1612.
• Vina J, Sastre J, Pallardo FV, Gambini J, Borras C: Role of mitochondrial oxidative stress to explain the different longevity between genders: protective effect of estrogens. Free Radic Res 2006, 40(12):1359-1365.
• Kruger DJ, Nesse RM: An evolutionary life-history framework for understanding sex differences in human mortality rates. Hum Nat 2006, 17(1):74-97.   Light Acc
• https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00301
• https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00985