Ylellä avattu elinaikalaskuri on innostanut monet määrittämään elinikäänsä. Erilaisissa laskureissa hyödynnetään tietoa elinajanodotteesta ennustamaan tulevaa. Mutta mitä elinajanodote todellisuudessa kuvaa?
Elinajanodote kuvaa keskimääräistä kuolin ikää tietyssä väestössä. Elinajanodote lasketaan tyypillisesti tietylle vuodelle, jolloin se vastaa esimerkiksi kysymykseen ”Minkä ikäisinä ihmiset keskimäärin kuolivat vuonna 2018?” Elinajanodotteella ei siis ole ensisijaisesti tarkoitus ennustaa tulevaa elinikää. Tätä tarkoitusta varten on elinajan ennuste. Kirjallisuudessa näitä kahta termiä käytetään kuitenkin lähes toistensa synonyymeina.
Elinajanodote kuvaa väestön terveyttä – tietyin varauksin
Elinajanodotteella kuvataan tavallisimmin odotettavissa olevaa elinikää syntymästä, eli minkä ikäiseksi syntynyt lapsi keskimääräisesti elää, jos kuolleisuus säilyy muuttumattomana. Käytännössä elinajanodote arvioi keskimääräisen eliniän aina hieman alakanttiin, sillä se ei huomioi esimerkiksi lääketieteen kehittymistä.
Elinajan ennusteeseen vaikuttaa suuresti lapsikuolleisuus. Mitä suurempi osa lapsista menehtyy, sitä voimakkaammin se vaikuttaa kyseisen maan elinajanodotteeseen. Jos maan elinajanodote olisi vaikkapa 50 vuotta, se ei tarkoita, että ihmiset ryhtyvät mystisesti menehtymään 50-vuotiaina, vaan todennäköisemmin kertoo siitä, että suuri osa lapsista menehtyy pieninä, mutta aikuisikään ehtineet voivat elää pitkäänkin.
Mitä matalampi maan lapsikuolleisuus on, sitä paremmin elinajanodote kuvaa myös väestön pitkäikäisyyttä. Elinajanodotteen voidaan katsoa kuvaavan väestön terveyttä (tai terveyspalvelujen saatavuutta) tietyin varauksin. Pisin elinajanodote on tällä hetkellä Hong Kongissa ja Japanissa (noin 84,5 vuotta) ja lyhin Keski-Afrikan tasavallassa (53 vuotta). Näissä laskelmissa ovat mukana miehet ja naiset. Suomessa vastaava luku on 81,8 vuotta.
Elinajanodote Suomessa – miehet ottavat naisia kiinni
Vastasyntyneiden elinajanodote oli Suomessa vuonna 2018 tytöillä 84,3 ja pojilla 78,9 vuotta. Kuten alla olevasta kuvasta nähdään, elinajanodote on noussut naisilla noin kymmenen vuotta (noin 74 vuodesta 84,3 vuoteen) ja miehillä lähes 13 vuotta (66 vuodesta noin 79 vuoteen) viimeisen 50 vuoden aikana. Miehet ovat siis tällä seurantavälillä ottaneet naisia kiinni – eroon kaventunut kahdeksasta vuodesta reiluun viiteen vuoteen. Nähtäväksi jää kuinka pieneksi erot sukupuolten välillä lopulta kaventuvat. Naisten pidempi elinikä on monen tekijän summa, jota on käsitelty aiemmassa blogitekstissä.
Maailmanlaajuisessa vertailussa suomalaiset kuuluvat taloudellisesti vauraiden ja terveiden kansakuntien joukkoon. Meille on tarjolla korkeatasoiset terveyspalvelut ja sosiaaliturva. Suomalaisten elinajanodote on kuitenkin ruotsalaisia lyhyempi. Tämä selittyy sydän- ja verisuonitautien sekä onnettomuuksien ja väkivallan kautta, jotka ovat Suomessa muuta Länsi-Eurooppaa yleisempiä.
Itä – länsi -ottelu eliniässä
Vaikka Suomi on verrattain pieni maa, esiintyy meillä silti alueellisia terveyseroa, jotka välittyvät myös elinajanodotteeseen. Elinajanodote on lyhyempi Itä- ja Pohjois-Suomessa verrattuna Länsi-Suomeen. Syyksi on epäilty niin geeniperimää kuin elintapojakin, ja esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisempiä Itä-Suomessa. Yksiselitteistä syytä tälle erolle idän ja lännen välillä ei kuitenkaan vielä tiedetä.
On myös havaittu, että ruotsia äidinkielenään puhuvien poikien elinajanodote on yli kaksi vuotta, ja tyttöjen vajaan vuoden pidempi kuin äidinkielenään suomea puhuvilla pojilla. Ruotsinkieliset alueet painottuvat myös länsirannikolle. Olisiko siis syytä muuttaa länteen ja verestää peruskoulun ruotsin kieli sujuvalle tasolle? Ehkäpä tässä havainnossa on kuitenkin kieltä vahvemmin yhteys eroihin perimässä ja elintavoissa.
Kuinka pitkään eliniänodote jatkaa nousuaan?
Elinajanodote on jatkanut tasaista kasvua viimevuosikymmenet. Tästä saamme suurelta osin kiittää terveydenhuollon kehittymistä. Kuinka pitkään odotettavissa oleva elinikä jatkaa kasvuaan? Jos suomalaisten lapsikuolleisuus pysyy alhaisena ja terveyspalvelujen tarjonta ja käyttö korkeana, on meillä mahdollisuus yhä nostaa elinajanodotetta. Keskimääräisen eliniän piteneminen ei kuitenkaan näyttäisi vaikuttavan ihmisen maksimielinikään, joka on pysynyt 120 vuoden paikkeilla.
On kuitenkin viitteitä myös siitä, että elinajan odote voi tulevaisuudessa kääntyä laskuun. Esimerkiksi Amerikassa yhä yleistyvän ylipainon, ja sen liitännäissairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen yleistymisen, on arveltu pian laskevan elinajan ennustetta. Mikäli elinajanodote haluttaisiin nostaa sataan, vaatisi se hyvien terveyspalvelujen lisäksi (geeniperimältään riittävän tervettä) väestöä, jossa terveet elämäntavat ovat osa jokaisen arkea.
P.S. Ylen laskurin mukaan kuolen 9. heinäkuuta 2070. Tämä tietää teille mahdollisesti vielä 50 vuotta ikääntymisaiheisia postauksia!
Lähteet:
- https://findikaattori.fi/fi/46
- https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01025
- https://yle.fi/uutiset/3-11032819
- http://worldpopulationreview.com/countries/life-expectancy-by-country
- Olshansky SJ, Passaro DJ, Hershow RC, Layden J, Carnes BA, Brody J, Hayflick L, Butler RN, Allison DB, Ludwig DS: A potential decline in life expectancy in the United States in the 21st century. N Engl J Med 2005, 352(11):1138-1145.
- Kontis V, Bennett JE, Mathers CD, Li G, Foreman K, Ezzati M: Future life expectancy in 35 industrialised countries: projections with a Bayesian model ensemble. Lancet 2017, 389(10076):1323-1335.
- Salomaa V, Pietila A, Peltonen M, Kuulasmaa K: Changes in CVD Incidence and Mortality Rates, and Life Expectancy: North Karelia and National. Glob Heart 2016, 11(2):201-205.
IkäKRIISI 