Vanheneminen on useiden sairauksien yhteinen nimittäjä. Jos hoitaisimmekin yksittäisten sairauksien sijaan vanhenemista, saisimmeko myös siihen liittyvät sairaudet estettyä?

Vanhenemiseen liittyviä sairauksia ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes, useat syövät sekä hermostolliset ja muistiin liittyvät sairaudet. Koska korkea ikä lisää useiden tautien riskiä, on esitetty ajatus, että jos vanheneminen pystyttäisiin estämään, parantaisiko se myös korkeaan ikään liittyvät sairaudet. Tämä on kiehtova ajatus, johon on viime vuosina tartuttu useiden terveysjärjestöjen taholta.

Jotta vanheminen voitaisiin luokitella sairaudeksi, täytyisi sille määritellä luotettava diagnoosi

Sairauden diagnosointi vaatii selkeät kriteerit, joiden pohjalta lääkärit pystyvät taudin tunnistamaan. Yllättävää kyllä, vanhenemisellakin on jo ICD-koodi (International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems). Tämä koodi kantaa numeroa ICD-R54 ja englanniksi nimeä ”senility”, joka ehkä kalskahtaa suomalaisen korvaan lähinnä vanhuudenhöperyydeltä. Termi pitää kuitenkin sisällään vanhenemisen ja vanhuuden heikkouden – joskin tätä käsitettä pidetään roskakategoriana muiden sairauksien rinnalla. Jotta taudin määritelmää voitaisiin uskottavasti käyttää, olisi tärkeää määrittää mitattavia ominaisuuksia, jonka pohjalta diagnoosin voisi tehdä. Tämä pitäisi sisällään sekä esimerkiksi verestä mitattavia merkkiaineita että toiminnallisia testejä. Ongelmana siis on, että tällä hetkellä vanhenemisen sairausluokalle ei ole laadittu varsinaista määritelmää siitä, millaisin perustein henkilö täyttää määritelmän.

Kaikki eivät arvatenkaan innostu vanhenemisen luokittelusta sairaudeksi. On muun muassa kritisoitu, että vanhenemisen määrittely sairaudeksi on yliyksinkertaistamista. On totta, että korkea ikä on syy monelle vanhenemiseen liittyvälle sairaudelle. Kaikki sairaudet eivät kuitenkaan ole seurausta vanhenemisesta, vaikka sairauden eteneminen voikin siihen liittyä. Vanhenemisen diagnosointi sairaudeksi kantaisi myös oman kortensa ylidiagnosoinnin kekoon, kun jokainen korkeaan ikään ehtinyt lopulta täyttäisi sairauden kriteerit.

Voiko vanhenemisen luokittelussa sairaudeksi olla jotain etua?

Jos vanhenemista katsoo poliittisemmasta näkökulmasta, voi sairasluokituksessa nähdä myös etuja. Keskimääräisen eliniän kasvaessa on herännyt toive hidastaa ikääntymisprosessia, jolloin terveitä elinvuosia saataisiin enemmän. Jos vanhenemiselle saataisiin luotettava sairauden koodi, tämä mahdollistaisi varojen tehokkaamman kohdentamisen maailmanlaajuisesti vanhenemisen tutkimiseen, ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Tulevaisuudessa ikääntyneiden hoito voisi keskittyä kokonaisvaltaisemmin vanhenemiseen prosessina yksittäisten sairauksien hoidon ohella.

Lähteet:

• Gavrilov LA, Gavrilova NS: Is aging a disease? Biodemographers’ point of view. Adv Gerontol 2017, 30(6):841-842.
• Stambler I: Recognizing Degenerative Aging as a Treatable Medical Condition: Methodology and Policy. Aging Dis 2017, 8(5):583-589.
• Jin K, Simpkins JW, Ji X, Leis M, Stambler I: The Critical Need to Promote Research of Aging and Aging-related Diseases to Improve Health and Longevity of the Elderly Population. Aging Dis 2014, 6(1):1-5.
• Fontana L, Kennedy BK, Longo VD, Seals D, Melov S: Medical research: treat ageing. Nature 2014, 511(7510):405-407.