Hyvä kolesteroli – avain terveyteen ja pitkään elinikään?

HDL (high-density lipoprotein) eli niin sanottu hyvä kolesteroli on monella tapaa nimensä veroinen. Sen tunnetuin tehtävä on kuljettaa kolesterolia verisuonten seinämistä maksaan estäen näin sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Tämän vuoksi korkea HDL-taso on terveydelle eduksi. Viime vuosina on havaittu, että HDL-hiukkaset osaavat myös paljon muuta – niiden on havaittu muun muassa estävän tulehdusta ja kuljettavan solujen välisiä viestejä. Voisiko korkea HDL-taso olla avain terveyteen ja pitkään ikään?

Kuva: Pixabay

HDL on valtaosin rasvoista ja proteiineista koostuva hiukkanen, joka tuotetaan pääosin maksassa. HDL-hiukkaset kulkevat verenkierron mukana keräten kolesterolia ja välittäen viestimolekyylejä kudokselta toiselle. HDL-hiukkaset eivät ole keskenään samanlaisia – ne erotavat toisistaan niin kooltaan kuin koostumukseltaankin.  Tämän lisäksi niiden toiminta kehossa voi olla hyvin erilaista. Jo aiemmin on havaittu, että ravitsemuksella voidaan vaikuttaa veren HDL-tasoon, mutta nykyisin tiedetään myös, että ravitsemus muuttaa HDL:n koostumusta.

Liikunta nostaa veren HDL-pitoisuutta

Erityisesti kestävyysharjoittelun (esimerkiksi juoksu, hiihto) on havaittu lisäävät HDL:n määrää veressä. Suurempi määrä HDL-partikkeleita pystyy tehokkaammin ylläpitämään verisuonten terveyttä, ja kestävyysliikunnan tuoma suoja sydän- ja verisuonitaudeilta johtuukin osaltaan sen HDL:ää lisäävästä vaikutuksesta. Liikunta voi myös muuttaa HDL:n toimintaa – on viitteitä muun muassa siitä, että liikunta tehostaa HDL:n tulehdusta estäviä vaikutuksia. On myös havaittu, että urheilijoilla HDL-hiukkaset ovat kooltaan suurempia ja rakenteeltaan löyhempiä verrattaessa tavallisiin ihmisiin. HDL:n määrän lisäksi myös sen koko ja koostumus siis muuttuvat liikunnan myötä. Viesti ei kuitenkaan kulje pelkästään liikkuvilta lihaksilta HDL-hiukkasille. HDL-hiukkasten on puolestaan osoitettu ylläpitävän lihasten toimintaa tehostamalla solun voimalaitosten eli mitokondrioiden toimintaa.

HDL:n määrä laskee ikääntyessä

Veren rasva-arvojen muuttuminen on yksi ikääntymisen merkkipaaluista. Tähän kuuluu muuan muassa HDL:n määrän lasku, joka puolestaan lisää riskiä sydän- ja verisuonitautien kehittymiselle. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ikääntyessä HDL:n antioksidatiiviset ominaisuudet heikkenevä. Toisin sanoen, ikääntyminen vähentää HDL:n määrää ja heikentää sen toimintakykyä. Pitkäikäisillä ihmisillä sen sijaan HDL:n on havaittu vastustavan ikääntymisen mukanaan tuomaa muutosta, ja heillä HDL:n määrä pysyy korkealla. Terveillä 85-vuotiailla ikäihmisillä HDL:n määrä voi olla jopa suurempi kuin nuorilla aikuisilla. HDL:n määrä vaikuttaisi olevan perinnöllinen ominaisuus – perheissä, joissa eliniän on havaittu olevan poikkeuksellisen korkea, on myös HDL:n määrä veressä suurempi verrattaessa muuhun kansaan.  Riittävä määrä HDL:ää veressä siis ylläpitää tervettä vanhenemista.

Määrä vai sittenkin laatu – onko hyvä kolesteroli aina hyvää?

Aiemmissa tutkimuksissa on pitkälti keskitytty mittaamaan vain HDL:n kuljettaman kolesterolin määrää. Kiinnostavaa kyllä, kestävyysliikunnan tavoin myös vaihdevuodet lisäävät HDL:n määrää. Ikävä uutinen tässä ilmiössä on se, että vaihdevuosien yhteydessä HDL:n määrän lisääntyminen ei kuitenkaan suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta. Jokin HDL:n toiminnassa tai koostumuksessa siis muuttuu, eikä hyvä kolesteroli enää olekaan aivan nimensä veroista.

Vaikka rasva-arvoja voidaan nykyisin manipuloida terveysvaikutusten saamiseksi, vaikutus elinikään on ollut varsin vaatimaton. HDL:n määrää nostavalla lääkityksellä ei nimittäin ole saatu aikaan odotettua terveyttä edistävää vaikutusta. Tämä johtuu osaltaan siitä, etteivät korkeat HDL-arvot suojaa muilta ikääntymiseen liittyviltä sairauksilta. On myös huomioitava, että terveydenhuollon verianalyysit mittaavat yleensä vain HDL:ään sitoutuneen kolesterolin määrää, eivätkä itse HDL-hiukkasten määrää. Nykytutkimuksen valossa suuri HDL:n määrä ei siis yksin takaa hyviä terveysvaikutuksia.

Pelkkä HDL kolesterolin määrän mittaaminen ei riitä kertomaan sen laadusta ja toiminnasta kehossa – on päästävä pintaa syvemmälle. HDL- hiukkaset koostuvat jopa sadoista eri proteiineista ja rasvoista. Nykyisin näiden suhteellinen määrä on mahdollista mitata. Toistaiseksi ei tiedetä terveyden kannalta optimaalista HDL:n rakennetta. Selvää kuitenkin on, että HDL:n laatu on määrän ohella kriittinen HDL:n terveysvaikutusten kannalta.

Riittävä HDL:n määrä verenkierrossa vaikuttaisi olevan yhteinen nimittäjä pitkäikäisyydelle, muttei yksin riitä poistamaan alttiutta muille sairauksille. Jokainen meistä voi kuitenkin vaikuttaa oman HDL-joukkonsa määrään ja laatuun nauttimalla pehmeitä rasvoja ja kuitupitoisia kasviksia yhdistettynä reippaaseen liikuntaan.

Teksti on kirjoitettu yhteistyössä Maarit Lehden (FT, HDL-tutkija) kanssa.

Lähteet:

  • Milman S, Atzmon G, Crandall J, Barzilai N. Phenotypes and genotypes of high density lipoprotein cholesterol in exceptional longevity. Curr Vasc Pharmacol. 2014;12(5):690-697.
  • Ahn N, Kim K. High-density lipoprotein cholesterol (HDL-C) in cardiovascular disease: Effect of exercise training. Integr Med Res. 2016;5(3):212-215.
  • Lehti M, Donelan E, Abplanalp W, et al. High-density lipoprotein maintains skeletal muscle function by modulating cellular respiration in mice. Circulation. 2013;128(22):2364-2371.
  • Xiang AS, Kingwell BA. Rethinking good cholesterol: A clinicians’ guide to understanding HDL. Lancet Diabetes Endocrinol. 2019.
  • Holzer M, Trieb M, Konya V, Wadsack C, Heinemann A, Marsche G. Aging affects high-density lipoprotein composition and function. Biochim Biophys Acta. 2013;1831(9):1442-1448.
  • Landmesser U, von Eckardstein A, Kastelein J, Deanfield J, Luscher TF. Increasing high-density lipoprotein cholesterol by cholesteryl ester transfer protein-inhibition: A rocky road and lessons learned? the early demise of the dal-HEART programme. Eur Heart J. 2012;33(14):1712-1715.
  • Nikkila M, Pitkajarvi T, Koivula T, Heikkinen J. Elevated high-density-lipoprotein cholesterol and normal triglycerides as markers of longevity. Klin Wochenschr. 1991;69(17):780-785.
  • Erkkila AT, Schwab US, Lehto S, et al. Effect of fatty and lean fish intake on lipoprotein subclasses in subjects with coronary heart disease: A controlled trial. J Clin Lipidol. 2014;8(1):126-133.
  • Karvinen SM, Jergenson MJ, Hyvärinen M, et al. Menopausal status and physical activity are independently associated with cardiovascular risk factors of healthy middle-aged women: Cross-sectional and longitudinal evidence. Front. Endocrinol., 30 August 2019. 2019.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s