Pitkäikäiset kansat

Maailmassa on muutamia poikkeuksellisia alueita, joissa ihmiset elävät selvästi muuta väestöä pidempään. Tällaiset alueet on nimetty ”siniseksi vyöhykkeeksi”, ja niitä on maailmassa tällä hetkellä viisi; Sardinia, Okinawa, Ikaria, Loma Linda ja Nicoyan niemimaa. Alueet sijaitsevat hyvin eri puolilla maailmaa. Onko näiden kansojen tai elinalueiden välillä kuitenkin jotain yhteistä, mikä selittää pitkän eliniän?

Upeassa ympäristössä auringonlaskuja katselee mielellään useammankin. Kuva: Pixabay.

Sardinia [Italia] – Eliniän tasa-arvon kehto

Sardinian saarella Italiassa asuu enemmän satavuotiaita kuin missään muualla Euroopassa. Poikkeuksellista Sardinian itäisessä osassa on erityisesti miesten pitkä elinikä – he elävät lähes yhtä pitkään kuin alueen naiset. Vaikuttaisi siltä, että elinikää pidentävät, joko perimän tai ympäristön vaikutukset kohdistuvat tällä alueella vahvemmin miehiin. Tämä viittaisi siihen, että elinikää pidentävät syyt joko sijaitsevat sukupuolikromosomeissa tai riippuvat osin hormonitoiminnasta.

Sardiniassa väkimäärä on ollut pieni ja kansa eristyksissä, johtaen sukulaisavioliittoihin. Yleensä geenien vähäinen muuntelu ja naimakaupat lähisukulaisten kanssa johtavat lisääntyneisiin sairauksiin, mutta ehkä tämän kansan keskuudessa onkin sattunut positiivinen poikkeus, ja rikastumaan on lähtenyt geenimuoto, joka pidentää elinikää. Yksi Sardiniassa rikastunut geeni on malariatartuntoja estävä G6PD-geenin muoto, joka osaltaan suojaa väestöä. Geeniperimän lisäksi Sardinialaisten pitkäniän salaisuutena on pidetty paikallisia tuoreita vihannekset ja hedelmiä, aktiivista hyötyliikuntaa, ja punaviiniä – jossa on juuri tällä alueella erityisen runsaasti antioksidantteja.

Okinawa [Japani] – Vähemmän ravintoa, enemmän elinvuosia

Japanissa, Okinawan saarella kotonaan asuva ja aktiivisesti puuhasteleva satavuotias ei ole harvinaisuus. Lisäksi sydän – ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes ja muistisairaudet ovat harvinaisia läntisen maailman tilastoihin verrattuna. Tutkijat ympäri maailman ovat tehneet saarelle matkoja selvittääkseen okinawalaisten pitkän iän salaisuuden. Pitkäikäisyys johtuu nykykäsityksen mukaan kolmesta tekijästä: kalorien rajoittamisesta, terveellisestä ruokavaliosta ja aktiivisesta elämäntavasta.

Okinawalainen ruokavalio koostuu enimmäkseen kasviksista ja riisistä ja tofusta. Olennaisempaa kuin itse ruokavalio on kuitenkin okinawalaisten kalorien rajoittaminen; he noudattavat periaatetta nimeltä hara hachi bu, joka tarkoittaa sitä, että syöminen lopetetaan, kun olo tuntuu 80-prosenttisesti kylläiseltä. Tämä olisi myös länsimaisessa lounasbuffetissa tärkeä, joskin hankalasti noudatettava sääntö. Ruokarajoituksen merkitystä tukee havainto, että okinawalaisten elinajanodote on lähtenyt laskuun länsimaistuneiden elintapojen myötä.

Ikaria [Kreikka] – Välimeren ruokavalio pitkän iän pohjana

Ikarian saarella Kreikassa poikkeuksellisen suuri osa ihmisistä saavuttaa yli 90 vuoden iän. Syyksi on arveltu Välimeren ruokavaliota, aktiivista liikuntaa ja sosiaalista elämäntapaa – tunnollista siestan viettoa unohtamatta! Välimeren ruokavalioon kuuluvat kylmäpuristettu oliiviöljy, vihannekset, hedelmät, pähkinät, pavut ja viljatuotteet, sekä kohtuullisessa määrin kala, liha, maitotuotteet ja punaviini. Välimeren ruokavalio on maailmanlaajuisesti tunnettu käsite ja sitä pidetäänkin terveellisen ruokavalion perustana. Tutkimusten perusteella ikarialaisten elintavat näyttävät suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta, liikalihavuudelta ja tyypin 2 diabetekselta, jotka tunnetusti heikentävät selviytymistä erityisesti korkealla iällä.

Loma Linda [Yhdysvallat] – Yhteisöllinen terveyskäsitys ohjaa elinikää

Kalifornian Loma Lindan adventistiyhteisössä ihmiset elävät 5–10 vuotta kauemmin kuin muualla Yhdysvalloissa. Tällä kertaa on arveltu, ettei geeneillä ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä, vaan yhdistävä tekijä löytyy elintavoista: adventismi korostaa terveellisiä elintapoja, ja yhteisöön kuuluvat eivät käytä alkoholia eivätkä polta tupakkaa ja useimmat ovat kasvissyöjiä. Lomalindalaiset myös syövät paljon pähkinöitä ja liikkuvat säännöllisesti. Tutkijat ovat myös pohtineet, mahtaako hengellisyydellä olla jotakin tekemistä pitkäikäisyyden kanssa.

Nicoyan niemimaa [Costa Rica] – Ravinnon matala glykeeminen indeksi hitaan vanhenemisen tukena

Sinisiä vyöhykkeitä tutkittaessa käy pian selväksi, että miehen on paras syntyä joko Sardiniaan tai Nicoyan niemimaalle – molemmissa paikoissa pitkä elinikä nimittäin tuntuu koskettavan erityisesti miehiä. Nicoyan niemimaan asukkaat ovat hoikkia, heillä on alhaisemmat sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja sitä kautta myös alhaisempi kuolleisuus. Nicoyan niemimaan asukkailla on myös muuta väestöä pidemmät telomeerit, viitaten pitkään elinikään.

Ruokavaliossa Nicoyan niemimaalla suositaan riisiä, papuja ja eläinperäistä proteiini (kalaa, kanaa, lihaa) ja ravinnossa on runsaasti kuitua ja alhainen glykeeminen indeksi. Glykeemisellä indeksillä kuvataan ravinnon hiilihydraattien imeytymisnopeutta. Mitä pienempi glykeeminen indeksi ravinnolla on, sitä pienempi on sen vaikutus verensokeriin. Matala glykeeminen indeksi on yleisesti kasviksilla, kokojyvätuotteilla ja useimmilla hedelmillä. Nycoyan niemimaan väestön elinikä vaikuttaa olevan geeniperimää enemmän sidoksissa ruokavalioon, sillä alueelta pois muuttaneet menettävät elinikäetunsa elinympäristön muuttuessa.

Näitä viittä ihmisryhmää yhdistää pitkän eliniän lisäksi joko historiallinen tai maantieteellinen eristyneisyys muusta väestöstä.

Valitettavasti muuttaminen pitkäikäisen kansan keskelle syrjäiselle saarelle tai vuoristoon ei välttämättä auttaisi elämään pidepään – joskin eliniän kannalta edullisempi ruokavalio voisi edistää oman geeniperimän laatiman maksimieliniän saavuttamista. Mitä siis opimme näiltä pitkään eläviltä kansoilta? Hyvä geeniperimä, kalorirajoitteinen, kasvispohjainen ruokavalio ja korkea fyysinen aktiivisuus yhdessä hyvän sosiaalisen elämän (ja kohtuullisen viininnauttimisen) kanssa ovat avaimia pitkään elinikään.

Lähteet:

  • Poulain M, Herm A and Pes GM: The Blue Zones: areas of exceptional longevity around the world. Vienna Yearbook of Population Research. Vol. 11, Special issue on Determinants of unusual and differential longevity (2013), pp. 87-108.
  • Pes GM, Tolu F, Dore MP, Sechi GP, Errigo A, Canelada A, Poulain M: Male longevity in Sardinia, a review of historical sources supporting a causal link with dietary factors. Eur J Clin Nutr 2015, 69(4):411-418.
  • Caselli G, Pozzi L, Vaupel JW, Deiana L, Pes G, Carru C, Franceschi C, Baggio G: Family clustering in Sardinian longevity: a genealogical approach. Exp Gerontol 2006, 41(8):727-736.
  • Gavrilova NS, Gavrilov LA: Comments on dietary restriction, Okinawa diet and longevity. Gerontology 2012, 58(3):221-3; discussion 224-6.
  • Willcox BJ, Willcox DC, Todoriki H, Fujiyoshi A, Yano K, He Q, Curb JD, Suzuki M: Caloric restriction, the traditional Okinawan diet, and healthy aging: the diet of the world’s longest-lived people and its potential impact on morbidity and life span. Ann N Y Acad Sci 2007, 1114:434-455.
  • Stefanadis CI: Unveiling the secrets of longevity: the Ikaria study. Hellenic J Cardiol 2011, 52(5):479-480.
  • Panagiotakos DB, Chrysohoou C, Siasos G, Zisimos K, Skoumas J, Pitsavos C, Stefanadis C: Sociodemographic and lifestyle statistics of oldest old people (>80 years) living in ikaria island: the ikaria study. Cardiol Res Pract 2011, 2011:679187.
  • Orlich MJ, Singh PN, Sabate J, Jaceldo-Siegl K, Fan J, Knutsen S, Beeson WL, Fraser GE: Vegetarian dietary patterns and mortality in Adventist Health Study 2. JAMA Intern Med 2013, 173(13):1230-1238.
  • Rosero-Bixby L, Dow WH, Rehkopf DH: The Nicoya region of Costa Rica: a high longevity island for elderly males. Vienna Yearb Popul Res 2013, 11:109-136.
  • Rosero-Bixby L, Dow WH: Predicting mortality with biomarkers: a population-based prospective cohort study for elderly Costa Ricans. Popul Health Metr 2012, 10(1):11-7954-10-11.
  • Rehkopf DH, Dow WH, Rosero-Bixby L, Lin J, Epel ES, Blackburn EH: Longer leukocyte telomere length in Costa Rica’s Nicoya Peninsula: a population-based study. Exp Gerontol 2013, 48(11):1266-1273.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s