Ihminen on haastava tutkittava. Ihmiset nimittäin eroavat toisistaan suuresti niin perimän, ympäristön kuin ravitsemuksenkin suhteen. Ikääntymistutkimuksen kannalta ehkä isoin haaste on kuitenkin ihmisten pitkä elinikä. Tästäkin huolimatta ikääntymistä tutkitaan ihmisillä erilaisilla koeasetelmilla. Sinä ja minä nimittäin olemme parhaita mallintamaan juuri ihmisten ikääntymistä. Mikä parasta, erityisesti Suomi on ihmistutkimusten luvattu maa.
Edellisessä blogitekstissä sivuttiin erilaisten eläinmallien hyödyntämistä ikääntymisen tutkimisessa. Eläinmallien kiistaton vahvuus on perimän ja ympäristön kontrolloitavuus – voimme päättää tismalleen, missä ympäristössä ja millaista ravintoa yksilö käyttää. Sen sijaan ihmistä ei voida käskeä viettämään loppuikäänsä laboratoriossa, saati syömään vain tietynlaista ravintoa.
Kysymyslomakkeiden lähettäminen on yksi käytetyimpiä tutkimuksellisia keinoja ihmistutkimuksissa. Kysymyslomakkeet ovat nopea, edullinen ja tehokas tapa kerätä tietoa isolta ihmisryhmältä. Etenkin nykyisin suuri osa kyselyistä toteutetaan nettikyselyinä, jolloin tiedonkäsittely on myös helppoa ja nopeaa. Ikävä kyllä ihmiset ovat kuitenkin epätarkkoja taipuvaisia muun muassa liioittelemaan liikunnan määrää, jos sitä kysytään lomakkeen avulla. Lisäksi kyselylomakkeisiin jättää vastaamatta suuri osa ihmisestä, jolloin vastaukset eivät enää edusta koko tutkimusjoukkoa. Tarkempi tapa kerätä tietoa onkin pyytää koehenkilöt laboratorioon mittauksiin.
Ihmiset oman vanhenemisensa malleina
Ihmistutkimusten asetelmia on kolmea eri päätyyppiä: Poikittaistutkimus, pitkittäistutkimus tai interventio. Poikittaistutkimukseksi kutsutaan tutkimustapaa, jossa tarkoituksena on tutkia tiettyä ilmiötä valittuna ajankohtana. Esimerkki vanhenemisen poikittaistutkimuksesta voisi olla telomeerien pituuden mittaaminen verestä 50-vuotiailta ei-liikkuvilta ja liikunnallisilta ihmisiltä, ja tutkia, eroaako telomeerien pituus liikunnan määrän suhteen.
Pitkittäis/seurantatutkimuksessa tutkitaan muutosta ja kehittymistä pitkän aikavälin kuluessa. Tutkimus perustuu saman tutkimuskohteen seuraamiseen, muutosten havaitsemiseen ja esimerkiksi muutokseen vaikuttaneiden tekijöiden tai aikaansaamien seurausten tarkasteluun. Tässä asetelmassa ei pyritä vaikuttamaan koehenkilöiden käyttäytymiseen vaan seuraamaan valittuja muutoksia ajan kuluessa. Pitkittäistutkimuksessa voitaisiin esimerkiksi mitata telomeerien pituutta samoilta henkilöiltä 50, 60, 70 ja 80-vuotiaina ja seurata, miten telomeerien pituuden muutokset ennakoivat tulevaa elinikää.
Interventiotutkimus tarkoittaa tutkimusta, jossa puututaan yksilön tai ryhmän toimintaan, esimerkiksi ravitsemukseen. Tutkimuksen aikana koehenkilön tulee siis sitoutua noudattamaan hänelle annettuja ohjeita. Interventiotutkimuksia ovatkin tyypillisesti ravinto- ja liikuntainterventiot. Interventiotutkimukset ovat aina tyypiltään pitkittäis/seurantatutkimuksia, sillä niissä mitataan haluttuja muuttujia ennen ja jälkeen intervention. Interventiotutkimuksessa joukko ei-urheilevia koehenkilöitä voitaisiin jakaa ei-urheilevaan (kontrolliryhmä) ja säännöllisesti urheilevaan ryhmään (interventioryhmä). Ryhmiltä mitattaisiin telomeerien pituus verestä ennen intervention alkua ja sen jälkeen, ja tutkittaisiin, vaikuttiko urheilu telomeerien pituuteen. Interventiotutkimuksissa on tärkeää satunnaistaa tutkittavat eri koeryhmiin, jolloin esimerkiksi kaikki urheiluhullut eivät satu liikuntaryhmään, mikä vääristäisi tuloksia. Mikäli mahdollista, koehenkilön ei myöskään tule tietää missä tutkimusryhmässä hän on – tämä onnistuu lähinnä vain lääkkeisiin liittyvissä tutkimuksissa, joissa osalle annetaan valepilleri ja toisille oikea lääke.
Kaksostutkimukset – tutkijan lottovoitto!
Kaksoset ovat tutkijoille oikea kultasuoni. Onneksemme juuri meillä Suomessa on poikkeuksellisen kattavia kaksosaineistoja, joista ollaan kiinnostuneita maailmanlaajuisestikin. Kaksostutkimuksilla saadaan hyvin arvokasta tietoa siitä, miten geenit ja ympäristö vaikuttavat elinikään. Kun tutkitaan vanhenemista, on tärkeää valita tutkittavat kaksosparit siten, että he ovat samaa sukupuolta, sillä naiset elävät tyypillisesti miehiä pidempään. Jos geeniperimän vaikutus itsessään halutaan sulkea pois, täytyy kaksosten olla identtisiä. Juuri kaksostutkimusten perusteella on selvitetty muun muassa, että noin 25 % eliniän pituudesta selittyy geeneillä.
Ihmisiä voidaan hyödyntää monenlaisissa eri koeasetelmissa, ja meillä Suomessa tehdään paljon tasokasta ikääntymisen tutkimusta. Maamme yksi vahvuus on ehdottomasti tutkimuksiin innokkaasti osallistuvat ihmiset – monissa maissa saadaan vain haaveilla yhtä sitoutuneista ja säntillisistä (ja ilmaisista) koehenkilöistä. Ethän siis jätä tilaisuutta käyttämättä, mikäli kutsu tutkimukseen tulee!
Lähteet:
- Skytthe A, Pedersen NL, Kaprio J, Stazi MA, Hjelmborg JV, Iachine I, Vaupel JW, Christensen K: Longevity studies in GenomEUtwin. Twin Res 2003, 6(5):448-454.
- Sallis JF, Saelens BE: Assessment of physical activity by self-report: status, limitations, and future directions. Res Q Exerc Sport 2000, 71 Suppl 2:1-14.
- Kaprio J: The Finnish Twin Cohort Study: an update. Twin Res Hum Genet 2013, 16(1):157-162.
IkäKRIISI 