Prepaid-sydän

Aiemmin ajateltiin, että elinikä määräytyy sydämenlyöntien määrän mukaan. Kun tietty määrä pumppauksia on täynnä, elämä päättyy. Tavallaan kyseessä on prepaid-sydän, johon tosin ei voi ladata lisää elinaikaa. Tämä ikääntymisen mekanismin teoria ei ole enää vallalla, mutta siinä piilee myös totuuden siemen.

Jo kauan sitten havaittiin, että pienet nisäkkäät elävät huomattavasti vähemmän aikaa kuin suuret. Tämän arveltiin johtuvan siitä, että sydämenlyöntien määrällä on yhteys elinikään. Ajatus on helppo ymmärtää vaikkapa verrattaessa hiirtä ja elefanttia; hiiren leposyke noin 600 lyöntiä ja elefantin 30 lyöntiä minuutissa. Vastaavasti hiiri elää noin kaksi vuotta ja elefantti noin 30 vuotta. Prepaid-sydän -teoria näyttäisi siis toimivan vakuuttavasti, kun tarkastellaan eri nisäkäslajien elinikää. Erot sydämen sykkeessä eivät kuitenkaan aukottomasti selitä eroja eliniässä kaikilla eläimillä. Selvä poikkeus ovat esimerkiksi linnut, joilla on vastaavan kokoisia nisäkkäitä suurempi aineenvaihdunnan taso, mutta huomattavasti pidempi elinikä.  

Kortilla 3 miljardia sydämenlyöntiä

Itse asiassa me ihmiset olemme myös poikkeus sydämenlyöntimäärän teoriassa – me elämme huomattavasti pidempään kuin sykkeemme antaisi olettaa. Pelkän leposykkeen (noin 60-80 lyöntiä) perusteella ihmisen maksimielinikä olisi noin 20 vuotta. Tämä pitäisi sisällään noin kolme miljardia sydämenlyöntiä. Oletettua pidempään elinikään on osaltaan syynä ihmisten hyvä terveydenhuolto, mutta kymmenien vuosien ero ei yksin selity tällä.

Teorian yhä kehittyessä sydämen syke tarkennettiin aineenvaihdunnan tasoksi, joka on suurempi pienikokoisilla eläimillä ja suoraan verrannollinen leposykkeeseen. Korkea leposyke on yhteydessä korkeaan aineenvaihdunnan tasoon, mikä puolestaan tarkoittaa suurempaa oksidatiivisen stressin määrää ja nopeampaa ikääntymistä. Jälleen kerran teoria siis toimii hiiri – elefantti -akselilla, vaikka mitattava muuttuja vaihtui.

Lajin sisällä tarkasteltuna tämä teoria, olipa se nimetty sykkeen tai aineenvaihdunnan tason mukaan, ei enää vakuuta. Jos kaikilla olisi käytössään vain tietty määrä sydämen lyöntejä, niitä tuskin kannattaisi haaskata sykettä ja aineenvaihduntaa nostattavaan urheiluun. Tällöin pisimpään eläisivät kaikista flegmaattisimmat sohvaperunat, mutta tämä ei tosielämässä toteudu.

Sykkeiden määrä vai sittenkin leposyke?

Jos päästetään irti ennalta määrätystä sykemäärästä ja käännetään huomio itse leposykkeeseen, päästään ehkä lähemmäs totuutta. Useat tutkimukset nimittäin osoittavat, että leposyke on yhteydessä kuolleisuuteen. Korkea leposyke altistaa muun muassa sydäninfarkteille, jopa fyysisen aktiivisuuden tasosta riippumatta.

Omaa leposykettä voi hidastaa hankkiutumalla kovaan kestävyyskuntoon – huippu-urheilijoilla leposyke on usein lähellä 40 lyöntiä minuutissa. Tämä on seurausta siitä, että hyvä kestävyyskunto kasvattaa sydämen kokoa ja iskutilavuutta, jolloin sydän pystyy pumppaamaan alhaisemmalla lyöntimäärällä riittävän määrän hapekasta verta solujen käyttöön. Pelkän leposykkeen perusteella ei kuitenkaan voida jakaa ihmisiä kuntoluokkiin, sillä syke vaihtelee esimerkiksi riippuen perimästä, sukupuolesta, iästä ja lääkityksestä.

Olipa sydämesi hankittu prepaidina tai ei, voit parantaa sen toimintaa kestävyysharjoittelulla.

Lähteet:

• Levine HJ. Rest heart rate and life expectancy. J Am Coll Cardiol. 1997;30(4):1104-1106.
• Boudoulas KD, Borer JS, Boudoulas H. Heart rate, life expectancy and the cardiovascular system: Therapeutic considerations. Cardiology. 2015;132(4):199-212.
• Jouven X, Empana JP, Schwartz PJ, Desnos M, Courbon D, Ducimetiere P. Heart-rate profile during exercise as a predictor of sudden death. N Engl J Med. 2005;352(19):1951-1958.
• Jensen MT, Suadicani P, Hein HO, Gyntelberg F. Elevated resting heart rate, physical fitness and all-cause mortality: A 16-year follow-up in the copenhagen male study. Heart. 2013;99(12):882-887. lsdlocked0 Co