Äidin pitkä elinikä ennustaa lisävuosia

Äidillä vaikuttaisi olevan isää vahvempi vaikutus jälkeläisen elinikään – tämä huomio johtuu todennäköisesti siitä, että saamme mitokondriot äidiltä.

Perit äidiltäsi muutakin kuin sombreron. Kuva: Pixabay.

Näin äitienpäivänä on hyvä muistutella mieliin, että äidiltä saamamme perimä vaikuttaa osaltaan jopa ikääntymiseemme. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että juuri äidin elinikä on jälkeläisten elinikää ennustava tekijä. Tämä puolestaan herätti kiinnostuksen tutkia sitä, miten äidiltä saatu perimä poikkeaa isältä saadusta perimästä, ja jäljet johtavat mitokondrioihin.

Mitokondriot ovat solun pieniä voimalaitoksia, ne muuttavat syömämme ravinnon energiaksi soluille sopivaan muotoon. Ne ovat myös ainoa paikka tuman ulkopuolella, joka sisältää geneettistä materiaalia. Munasolun hedelmöittyessä siittiösolu kuljettaa tuman perintöaineksen munasoluun, mutta siittiösolun sisältämät mitokondriot jäävät solun ulkopuolelle. Tämän vuoksi mitokondriot ovat peräisin äidin munasolusta, eivät isältä.

Mitokondrioiden toiminnan heikentyminen on yksi tutkituimmista ikääntymisen teorioista.

Mitokondrioiden toiminnan heikentymistä pidetään ikääntymisen yleisenä merkkinä. Ikääntyessä mitokonrdiot kohtaavat oksidatiivista stressiä ja niihin kertyy mutaatioita, jotka heikentävät niiden toimintaa. Ajatellaan, että lopulta mitokondrioiden toiminta on heikentynyt niin paljon, etteivät ne enää pysty tuottamaan energiaa edes solun perustarpeisiin, jolloin ikääntymisen ja/tai sairauksien merkit alkavat olla jo selviä. Tämä on myös yksi tutkituimmista ikääntymisen teorioista.

Oksidatiivisellä stressillä tarkoitetaan epätasapainoa hapetus-pelkistysreaktiossa, mikä lopulta johtaa happiradikaalien määrän nousuun. Happiradikaalit ovat – no – nimensä mukaisesti radikaaleja, tarkoittaen että ne reagoivat herkästi eri molekyylien kanssa vaurioittaen kohtaamansa molekyylin rakennetta ja sitä kautta toimintaa. Luultavasti pitkän eliniän mitokondriot pystyvät paremmin vastustamaan iän mukana tulevan oksidatiivisen stressin kuormaa. Jos taas mitokondriot toimivat heikommin tai vastustavat happiradikaaleja huonommin, on odotettavissa lyhyempi elinikä.

Mitokondrioiden perimä vaikuttaa pitkäikäisyyteen.

Tietynlaisen mitokondrioiden DNAn (mtDNA) on havaittu liittyvän pitkäikäisyyteen – tulosta tukee myös suomalaisella väestöllä tehty tutkimus. Nimittäin tukittaessa korkeaan ikään (90+) varttuneita ihmisiä, on havaittu, että heitä yhdistää samankaltainen mitokondrioiden DNA. Tarkemmin sanoen, mitokondrion sisältämät geenit voidaan jaotella erilaisiin ryhmiin (haploryhmät), ja tietyt ryhmät olivat selvästi enemmän edustettuina hyvin vanhoiksi eläneillä ihmisillä. Ainakaan vielä ei ole tarjolla geenitestiä, jolla ikääntymiseen liitetyt haploryhmät voisi omasta perimästään määrittää. Niinpä paras tapa arvioida omien mitokondrioiden DNAn vaikutusta on tarkastella oman äitilinjansa (äiti, äidinäiti, äidinäidinäiti) elinikää.

Jotta mitokondrioiden toimintaa/toimimattomuutta ei sysätä kokonaan äitien harteille, on syytä muistaa, että mitokondriot sisältävät vain osan toimintansa vaatimista geeneistä, ja tarvitsevat siksi myös tuman DNA:ta. Lisäksi mitokondriot ovat vain yksi pala suuressa ikääntymisen palapelissä – ikääntyminen on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat geeniperimän lisäksi ympäristö ja elintavat.

Lähteet:

  • De Benedictis G, Rose G, Carrieri G, De Luca M, Falcone E, Passarino G, Bonafe M, Monti D, Baggio G, Bertolini S, Mari D, Mattace R, Franceschi C: Mitochondrial DNA inherited variants are associated with successful aging and longevity in humans. FASEB J 1999, 13(12):1532-1536.
  • Linnane AW, Marzuki S, Ozawa T, Tanaka M: Mitochondrial DNA mutations as an important contributor to ageing and degenerative diseases. Lancet 1989, 1(8639):642-645.
  • Brand FN, Kiely DK, Kannel WB, Myers RH: Family patterns of coronary heart disease mortality: the Framingham Longevity Study. J Clin Epidemiol 1992, 45(2):169-174.
  • Korpelainen H: Genetic maternal effects on human life span through the inheritance of mitochondrial DNA. Hum Hered 1999, 49(4):183-185.
  • Santoro A, Salvioli S, Raule N, Capri M, Sevini F, Valensin S, Monti D, Bellizzi D, Passarino G, Rose G, De Benedictis G, Franceschi C: Mitochondrial DNA involvement in human longevity. Biochim Biophys Acta 2006, 1757(9-10):1388-1399.
  • Niemi AK, Hervonen A, Hurme M, Karhunen PJ, Jylha M, Majamaa K: Mitochondrial DNA polymorphisms associated with longevity in a Finnish population. Hum Genet 2003, 112(1):29-33.

3 vastausta artikkeliin “Äidin pitkä elinikä ennustaa lisävuosia

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s